En tiedä kumpi meistä voitti käsirysyssä kuusen kanssa: se, jonka olohuone oli täynnä näivettyneitä neulasia, vai se, joka sinkoutui ikkunasta ulos pakkaseen.
Päätin aloittaa tuoreen vuoden lukemalla läjän henkistä kirjallisuutta. Kääntää omituisuuteni ja kommervenkkini voimavaroiksi ja erityislahjoiksi. Kuten esimerkiksi kykyni liftata peukalot kääntyneenä 90 asteen kulmaan itseäni kohti.
Kerta kaikkiaan tarpeelliseksi osoittautunut lahja liftarille, joka ei ikinä ole liftannut.
Tai sitten luoja loi peukalot tietoisena siitä, että innostun vilpittömästi vipattamaan niitä silloin kun esim. asiakkaani saa ahaa-elämyksen, ymmärtää, selkeytyy, rohkaistuu ja voimaantuu tekemään juuri ne ratkaisut, jotka palvelevat hänen ominta itseään!
Rinnalla kulkeminen on todella mielenkiintoista. Oppii itsekin koko ajan. Toistahan ei varsinaisesti voi kukaan muu auttaa, mutta jokainen voi itseään. Tässä mielessä vaikkapa omia uskomuksiaan kannattaa tarkastella uudella tavalla: palveleeko tämä vieden eteenpäin vahvistaen hyvinvointiani vai vastavuoroisesti voimia kuluttaen ja asioista hankalia ja työläitä tehden? Miten ajattelen elämästä? Parisuhteesta? Miehistä? Naisista? Työstä? Rahasta? Perheestä? Jne. Olettaminen ei auta, jos alitajunnan tietämys on jotain ihan muuta.
Eikä olettaa kannata ilman tietoa muutenkaan. Edes niiden, jotka näkivät minut kamera takin alla varsin raskautetun näköisenä pelloilla hiihtelemässä.
Uskomukseni kärsimykseen perustuvasta kasvamisesta saa nyt myös lähtöpassit.
Ainainen menneeseen perustuva selittely, miksi en ehkä kuitenkaan onnistu. Pois!
Epämääräinen tahtominen, jotta tuntuisi paremmalle. Tilalle selkeitä toiveita ja tavoitteita. Haaveiden pilkkomista helpommin nieltäviksi suupaloiksi. Etenemiseen uskomista. Syvähengitystä ja voima-asentoja.
Tietoista työtä valita paremmin palvelevia ajatusmalleja.
Samaa olisin kyllä suositellut kuusellekin, ettei sen nyt sitten tarvitsisi köllöttää takapihallamme.
Tai sitten se ymmärtää jotain paljon enemmän kuin minä. Omistautuu hyväksynnälle eikä vastusta turhia. Olla möllöttää siellä kadehdittavan tyynenä, tasapainossa ja rauhan tilassa. Mielensä ei mäkätä. Ei sanoita. Selitä. Vello. Vajoa itsesääliin. Jossittele. Vertaile. Pakota. Pyri. Pakoile. Vastusta. Vaella.
Se on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti