20. helmikuuta 2012
26.02.2012
Miten valita jättimäisestä mahdollisuuksien merestä omansa?
Melkein sama, kuin etsisi helmililjapehkosta juuri sitä kauneinta kukintoa. Tai kaivaisi simpukoita valtamerestä parin kilometrin syvyydessä ilman happipulloa.
Pää siinä poksahtaa.
Joskus, kun en osaa päättää tai tunnen epävarmuutta joidenkin asioiden tai valintojen suhteen, kysyn itseltäni, mitä tekisin, jos olisin täysin omassa voimassani, täydellisessä rakkauden tilassa. Tästä lähtökohdasta selviää, peittyykö mahdollinen valintani pelkojen lamaannuttavaan viittaan vai onko selkeästi kyseessä esimerkiksi tilanne, josta on hyvä jostain syystä kieltäytyä.
Maailma tarjoaa huikeita ja erilaisia mahdollisuuksia työtilaisuuksina, itsensä toteuttamisessa jne. Voi erikoistua banaanin solubiologiaan tai etsiä fossiileja Uuden Seelannin rannikolta jos huvittaa.
Minussa sellainen fossiili on asustellut kaiken ikää.
Etsiminen on siinä mielessä ekologisempaa, kun ei tarvitse lentää kaukoitään asti.
Mutta voin vatkata pieniäkin valintoja joskus tuskastuttavalla tavalla.
Lähipiirini valitsi minut varmasti ainakin kehittääkseen kärsivällisyyttään.
Lohdullista on tieto, että valitsipa mitä tahansa, ei koskaan putoa polulta. Eli en voinut valita väärää pyykinpesukonettakaan, kun se tuossa taannoin vaihdettiin uuteen. Nuori mies sai vanhan ja sisusti sen mieleisekseen. Tylsä valkoinen, hillitty tyyli sai kyytiä. Hän säilyttää koneessa nyt "kaikenlaista tavaraa". Sydäntä lämmittää, että äiteen opit säästäväisyydestä ovat nyt suurella varmuudella siirtyneet jälkeläiseen.
Uusi koneemme linkoaa pyykkejä hiljaisen ja hellävaraisen taidokkaasti. Aikaisemmin tuntui aika ajoin siltä, kuin olisi itsekin ollut vanhan palvelijan kidassa tiukassa rumpukuivauksessa, noin niin kuin kuvainnollisesti. G-voimat oikaisivat seinille puristaen viimeisetkin mehut sekä pesijästä että perheen huippumuodista.
Meikäläisen voimaannuttaminen ei ole ollut selvästikään kovin suoraviivaista ja helppoa, mutta tehokasta -kyllä. ;)
Nyt on riemullista se, että kaikkia sydämen valintoja tuetaan hyvin voimakkaasti. Tee mitä tahansa, mutta tee sydämestäsi, ilon ja keveyden kautta. Ole läsnä ja tiedä, että aina vain paranee. :)
ps. Vierailin Suomen Formex-messuilla Helsingissä (sisäänostajien messut) tammikuun lopulla ja nappasin muutaman kuvan. Messut tuntuivat kuivuneen melkoisesti kokoon. Piti oikein hakea, että sai "jotain kaunista/kivaa" kuviin... Tietynlaista luopumistyötä tämäkin. Niisk.
15. helmikuuta 2012
20.02.2012
Istun tuvassa.
Tähyilen ikkunasta pihalla touhuavaa nuorta isäntää.
Mieli hiljentyy kiitollisuuteen.
Kaikki on tässä.
Suunnaton kaipaus tuonne jonnekin on lakannut. Rimpuilu ja kipuilu.
Ja on ollut hetkiä, jolloin tätä hiljaista tyytyväisyyttä on huutaen etsinyt. Epäillyt, ettei se huhuiluista huolimatta sittenkään löydä minua. Saati että haluaisi asettua tällaisen tunneherkän tulivuoren juurelle rakentamaan pysyvämpää majaa.
Olihan aina olemassa epävarmuustekijä.
Laavaa, nokea ja savua Karibialle asti.
Joskus olen pelännyt vuorta itsessäni. Pelkäsin, milloin se hyökkää jylisten ja kupeet ryskyen sen seinämillä kiipeilevien kimppuun. Väärin laitetut sukat. Huone sekaisin satojen muistutusten jälkeen. Tähmäisiä jälkiä heti eteisestä perimmäisen huoneen ikkunoihin. Lattialla sekaisin likaisia ja puhtaita vaateparsia.
Tilasin aikaa siedätyshoitoon. Sellaiseen, missä arjen toistoja ja samankaltaisuutta voisi oppia sietämään kuin astmaatikko siitepölyä. Enkelit kuulivat pyyntöni. Sain hoitoa.
Jokaisena päivänä sitkeää siedätystä. ;)
Oma osuuteni on ollut antaa lupa tunteille ja tilaa niiden ilmaisulle. Se on alku itsensä hyväksymiselle. Ettei ole syntynyt vain vienon tasaisesti hymyilemään dynamiittien joukkohauta sisällään. Joskus se nimittäin tapahtuu väkisinkin. Sen mitättömän kipinän aikaansaamana. Syystä tai syyttä. Ampu.
Henkisen puhdistautumisen aikana voi noita purkauksia olla useitakin. Tunnekeho alkaa tasapainottua ja sisäinen lapsi haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Matkan varrella voi oppia, että tasapaino on mahdollisuus siinä missä mikä tahansa asia. Tunneherkkänä t-u-n-t-e-e voimallisesti. Energiahoitajana olen kääntänyt sen voimaksi. Sen avulla voi oikeasti tuntea empaattisesti toisen tilanteen. Tarpeen tullen myös maksan, haiman ja pernan.
Kiitos tästä.
Vuori on juuri nyt lepotilassa. :)