4. syyskuuta 2010

4.9.2010

Ihana levollinen hetki: poika päiväunilla, mies remontoimassa navetan nurkasta nyt sitä osiota, joka kuuluu hänen unelmaansa; oma lämmin pajatila. Tuntuu melkein kohtuuttoman itsekkäältä ajatukselta tässä vaiheessa, mutta samalla minäkin saan ehkä pienen vuokratontin/pajankulmauksen lämmintä tilaa talven sydämessä tai syystuulissa pihaan pukkaaville tavarakuormilleni... (eipä viitsitä miestä vielä tiedolla liikaa rasittaa ;)). Olen vilpittömästi onnellinen, kun koittaa aika, ettei hänen tarvitse enää sormet kankeina pakkasessa huoltaa traktoriystäviään yms. välttämättömiä ja niin kovin rakkaita pörisijöitään. Minä kun sain jo tuossa kokemusta syyssateiden alettua siitäkin, miltä tuntuu purkaa kuormaa hyytävässä tuulessa...


Erityisen ihanaa on ollut tutustua erilaisiin asiakkaisiin, nähdä juuri oikeiden tavaroiden lähtevän rakastaviin koteihinsa ja myös se, miten suurella viisaudella ja ihmeellisellä synkronismilla kaikki täällä maailmankaikkeudessa tapahtuu! Olen muutamia kertoja saanut kunnian hoitaa ja auttaa asiakkaitani "lennossa" eli itsekään etukäteen tietämättä, mihin tarkoitukseen kussakin hetkessä minua voidaan käyttää. Toisen saama apu on oikeastaan kaikkein hienointa mitä tiedän. Myös hyvin kauniit hetket yksilöhoidoissa saavat iloitsemaan ja kiittämään tästä kaikesta. Unelmani on juuri tässä ja nyt. Pyrkiminen jonnekin muualle olisi oikeastaan harhaa, sillä kaikki on jo olemassa. Tärkeää on vain nähdä tuo kaikki. Ja kiittää. Siispä kiitos. :)

Ei kommentteja: